villakausi alkaa

Thursday, September 3, 2015



Nyt saa vihdoin taas puhua villapaidoista ja villasta. Yksi lempiaiheistani, jos totta puhutaan. Rakastan villapaitoja, villasukkia ja villahuiveja - on ihana kääriytyä syksyn ja pimeän tullen johonkin lämpöiseen ja pehmeeän. Laadukas villapaita on kuin lämmin syli: sateisena syyspäivänä se lohduttaa ja lämmittää ihanasti. Eipä siis ihme, että kaapista löytyy villiksiä useampia, erilaisia eri tilanteisiin. Kesälläkin ovelana hankin alennusmyynneistä vain villapaitoja syksy mielessäni, olinpa kerrankin ajoissa.



Tässä oman kokemukseni mukaan muutamia vinkkejä villapaidan valintaan:

Valitse kashmirneule, jos haluat luksusta arkeesi - kashmir tuntuu iholla ylellisen pehmeältä, eikä se kutita lainkaan. Kashmirin ominaisuuksiin kuuluu nyppyyntyminen, joten kun ostaa kashmirvaatteen, kannattaa samalla ostaa kampa nyppyjen poistamista varten. Mikä tahansa kashmir ei välttämättä ole laadukasta - halvalla saa harvoin hyvää, ellei puhuta onnekkaista secondhandlöydöistä.

Merinovilla on materiaalina ihanan hengittävää ja ennenkaikkea sileää - minulla on kaksi merinovillaneuletta joihin ei ole vuosienkaan käytön jälkeen tullut nypyn nyppyä. Luulisin, että jos haluaa pitkään siistinä pysyvän, laadukkaan klassisen neuleen, niin merinovillainen pusero voi olla oikea valinta. Yhtenä ongelmana merinovillassa on eettisyys: etenkin australiassa käytetään paljon merinolampaille kivualista mulesing-menetelmää, jota en ainakaan itse haluaisi olla tukemassa. Kannattaa selvittää ostamasi merinovaatteen villan alkuperä, jos mahdollista.

Muhkeat villikset ovat kokemukseni mukaan usein jonkinlaista villasekoitetta. Olemme tottuneet kavahtamaan tekokuituja ja 100% akryylineuleet suosittelen kiertämään edelleenkin hyvin kaukaa, mutta pieni määrä tekokuitua ei välttämättä tee neuleesta laadutonta, asia voi olla hyvinkin päinvastoin. Esimerkiksi polyamidi villan seassa yleensä tekee tuotteesta kestävämmän, tämän vuoksi villasukkalangoissa on lähes aina aidon villan lisäksi polyamidia.

Minulta löytyy myös yksi villaneule joka on 100% suomalaista lampaanvillaa. Entisaikojen uskomusten mukaan lampaanvillalla on jopa terveydellisiä vaikutuksia, muistan joskus lapsena miten äiti kehoitti laittamaan esimerkiksi kuhmua vasten jotain villaista. Ainakin se lampaanvilla on superlämmintä ja sopii hyvin käytettäväksi näillä leveysasteilla etenkin talvisin.

Mutta ennenkaikkea: muistakaa huoltaa ja rakastaa villapaitojanne - pesu hellävaraisesti käsin tai oikealla pesuohjelmalla vain silloin jos neuleen tuulettaminen ei enää auta ja nukat pois kammalla säännöllisesti. Hyvin hoidettuna villiksestäsi on varmasti iloa pitkään!



villikset Samuji, Arela ja secondhand

Syyskuun kunniaksi: kahden raaka-aineen suklaakakku

Tuesday, September 1, 2015



Elokuu oli ihana. Oli aurinkoisia päiviä, lämpimiä iltoja, piknikkejä, festareita, sisäpihan elokuvailta ja kaikkea muuta ihanaa, jota voi muistella talvipäivinä. Vaikka kesän jäädessä taaksepäin olo on haikea, en voi myöskään olla iloitsematta uudesta alkavasta kaudesta. Tervetuloa syyskuu! Toivottavasti tuot mukanasi kauniita ja inspiroivia asioita.

Uuden kuukauden voisi periaatteessa aloittaa aina pienillä juhlilla - juhlahan syntyy arjen keskelle yksinkertaisimmillaan niin, että leipoo kakun ja kutsuu vieraita, vaikka naapurin, maistelemaan. Minulla on jo vakiodiili alakerran naapurini kanssa leipomuksistani - meidän taloudessa on ainoastaan yksi henkilö (minä), joka välittää makeista leivonnaisista, mutta en kuitenkaan yksin yleensä saa kokonaista kakkua tuhottua. Siispä naapurini pääsee joutuu maistelemaan luomuaksiani aika ajoin. Ei ole vielä valittanut.



Mutta takaisin tähän kakkuun: ihmettelen miksi minä, yksinkertaisten reseptien rakastaja, en ole törmännyt tähän aiemmin. Tähän ihmekakkuun nimittäin tarvitaan ainoastaan kahta raaka-ainetta: suklaata ja kanamunia. Kerrassaan! Tämä on gluteenia kaihtaville leipureille ainakin tällainen pappilan hätävara ja meille taviksille muuten vain kätevä ohje, kun kaapista ei löydy mitään (paitsi se taloussuklaalevy nyt löytyy aina ja kanamunia). Kakun ohjeen löysin täältä, ja jännitin lopputulosta hurjan paljon, mutta turhaan: ihanan suklainen, perinteisen kakkupohjan oloinen ja ennenkaikkea, ei liian makea. Suosittelen kokeilemaan, tämä ei vie paljoa aikaasi (eikä kallisarvoisia leipomisaineksiasi).



Kahden raaka-aineen ihmekakku

3 huoneenlämpöistä kanamunaa
170g leivontasuklaata

Laita uuni päälle 170 asteeseen. Erottele kanamunista valkuaiset ja keltuaiset eri astioihin. Laita valkuaiset odottelemaan jääkaappiin.

Sulata suklaa vesihauteessa: paloittele suklaa ja laita palat metallikulhoon. Kuumenna vesi kattilassa poreilevaksi, ei kiehuvaksi. Sulattaessa suklaata metallikulho ei saa osua veteen. Kun suklaa on sulanut, anna jäähtyä.

Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi. Sekoita keltuaiset jäähtyneeseen suklaaseen. Lisää seokseen 1/3 valkuaisvaahdosta, sekoita hyvin vispilällä jotta seos notkistuu. Lisää vielä loput valkuaisvaahdosta seokseen kahdessa osassa varovaisesti nostellen kaapimella, jottei ilma häviä täysin valkuaisvaahdosta. Vuoraa n. 15cm halkaisijan vuoka leivinpaperilla ja kaada taikina vuokaan. Paista 170 asteessa n. 30-40 minuuttia. Tarjoile esimerkiksi kookoskerman tai vaniljajäätelön ja marjojen kera.

viimeisen kesäpäivän asu

Sunday, August 30, 2015



Olikohan eilen vuoden viimeinen kesäpäivä? Joka vuosi aina kesän kaartuessa syksyyn päin tulee huoli siitä, että olenko ehtinyt käyttää mekkojani tarpeeksi ja jokaisena lämpimänä päivänä haluan pukea mekon vain siksi että voin, vaikka oikeasti pukisin mielummin housut. Se on hassua kun oikeasti ajatus on vahvasti tulevassa sesongissa - tekee mieli kääriytyä villaan, lisätä kaulahuivi ja kerroksia, vaikka lämpömittari näytti eilenkin vielä lähes hellelukemia.

Eilen juhlimme ystävän kolmekymppisiä ja löysin päälleni mekon, joka on ehkä ainoa tyköistuva mekko joka vaatekaapistani löytyy - kaikki muut ovat enemmän tai vähemmän väljiä malliltaan. Väljyys on kivaa, mutta kummasti istuva yläosa ja tulppaanimainen hameosa saavat olon naiselliseksi, jopa ilman korkoja. Ryhdikkyys on nykyään kamalan aliarvostettua.



mekko ja ballerinat Samuji / hattu h&m / laukku secondhand

aamiasperjantait?

Friday, August 28, 2015



Viime keväänä aloitin blogissa sarjan, jossa kirjoittelin aina perjantaille aamupalavinkkejä. Sarja jäi vähän kesken blogin jouduttua tauolle ulkoasu-ja domainmuutosten vuoksi, ja kesällä se unohtui täysin. Idea palasi taas mieleeni nyt, kun olen pikkuhiljaa palaillut takaisin arkirutiineihin loman jälkeen. Että jos yrittäisi sitä perjantaista aamupalajuttua taas, kiinnostaisiko teitä?

Vaikka Viena K ei ole mikään varsinainen ruokablogi ja täältä ei tule löytymään mitään huikeita innovaatisia reseptejä, tykkään silti kirjoittaa fiilisteleviä ruokajuttuja. Syitä on useampia, ykkösenä ehkä tietenkin se, että rakastan ruokaa, etenkin aamiaisia. Rakastan myös herkullisia ja kauniita ruokakuvia, visuaalisuus on ihan arkielämässäkin puolet nautinnosta. Tällainen aamupalasarja blogissa taas inspiroi kokeilemaan kaikenlaista uutta, mikä tuo vaihtelua arkeen ja rutiineihin.

Eli tiedossa taas perjantaisin aamiaispainotteisia juttuja - kivoja reseptejä, ravintolavinkkejä aamupalan  näkökulmasta tai puhtaasti visuaalista fiilistelyä perjantaiaamuista. Mitäs sanotte?

i can feel the new season coming

Tuesday, August 25, 2015



Tänään on kuulemma viimeinen hellepäivä. Huomenna siis kai alkaa jo syksy - haikeaa mutta samalla mukavaa, siinä missä kesä on huolettomuutta ja apautta, on syksy yleensä innostuksen ja inspiraation aikaa. Mieli on levännyt pitkän loman jälkeen, päässä on paljon tilaa uusille ideoille ja ajatuksille. Syksyllä tulee yleensä aloitettua uusia projekteja, joita saattaa sitten ehkä kevään kiireissä kirotakin, mutta loppupeleissä onkin ihan tyytyväinen, ettei sanonutkaan ei. Kaikesta oppii aina jotain.

Syksy hivuttautuu pikkuhiljaa pukeutumiseen. Aion mennä kyllä samalla linjalla kuin tähänkin asti, lisään vain pikkuhiljaa kerroksia. Ballerinojen tilalle täytyy vaihtaa kohta nilkkurit, pukea mekon päälle villatakki, iltaisin villahuivikin. Värit vaihtuvat hiukan tummempiin sävyihin, pastellivärit jäävät pikkuhiljaa vähemmälle.

Mutta tänään on vielä kesä, eikä tarvitse vielä murehtia sukkahousuja tai syystakin puutetta.



mekko, laukku ja uskolliset, puhkikuluneet ballerinat Samuji / jättihattu forever 21